Lue lisää!

Artikkeleista löydät lisää tietoa hiilen kierrosta, siihen vaikuttavista ympäristötekijöistä sekä metsien ja ilmakehän välisestä vuorovaikutuksesta. Voit siirtyä artikkeleihin tästä aakkostetulta listalta, tai valikon kautta.

Auringon säteily

Auringon säteily mahdollistaa yhteyttämisen. Vihreät kasvit pystyvät käyttämään parhaiten hyödykseen suurin piirtein näkyvän valon aallonpituuksia (n. 400–700 nm). Tästä kasveille käyttökelpoisesta valosta käytetään nimitystä PAR (photosynthetically active radiation). Yhteyttäminen kiihtyy huomattavasti, kun vähäinen valo muuttuu voimakkaammaksi, mutta valon intensiteetin kasvu ei kiihdytä yhteyttämisnopeutta loputtomasti.

Hiilen kierto

Metsät yhteyttävät eli sitovat ilmakehän hiilidioksidia omaan biomassaansa ja metsämaahan samalla vapauttaen hiilidioksidia hengityksen kautta. Näiden sitovien ja vapauttavien prosessien nopeudet eri ajanhetkillä määräävät metsän hiilensidontakapasiteetin.

Hiilidioksidipitoisuus

Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 385 ppm ja se kasvaa noin 2 ppm vuodessa. Pohjoisella pallonpuoliskolla pitoisuus vaihtelee hiukan vuodenaikojen mukaan ollen alhaisimmillaan kesäisin hiilinielun ollessa voimakkaimmillaan ja korkeimmillaan talvisin, jolloin myös talojen lämmitys nostaa hiilidioksidipitoisuutta.

Ilmankosteus

Ilman kyky pidättää vettä riippuu ilman lämpötilasta: Mitä lämpimämpää ilmaa sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Ilman suhteellinen koestus (RH) on ilman vesihöyrymäärän suhde siihen määrään, joka kulloisessakin lämpötilassa ilmaan mahtuisi. Kasvitieteissä hyvin yleisesti käytetty VPD (Vapour Pressure Deficit) sen sijaan tarkoittaa ilman kyllästyspaineen vajausta. Mitä suurempi vajaus, sitä kuivempaa ilma on.

Ilmanlämpötila

Ilman lämpötilan vaihtelu seuraa viiveellä muutoksia säteilyssä. Aurinko säteilee maapallolle mutta myös maapallo säteilee jatkuvasti lämpösäteilyä avaruuteen. Poistuva lämpösäteily on sitä voimakkaampaa, mitä vähemmän on sitä estäviä pilviä. Illan edetessä auringon säteily vähenee mutta maapallon lämpösäteily jatkuu aiheuttaen viilenevän illan. Lämpötilan vuosirytmi seuraa auringon vuosirytmiä noin kuukauden viiveellä.

Ilmaraon toiminta

Kaasut kuten hiilidioksidi ja vesihöyry liikkuvat kasvin ja ilmakehän välillä lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta.

Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia kasvien kannattaa pitää ilmaraot mahdollisimman auki. Koska vesi haihtuu ilmarakojen kautta ja koska liiallinen haihdunta on kasville epäedullista, kasvi kuitenkin säätelee ja optimoi ilmarakojen aukioloa saadakseen mahdollisimman paljon hiilidioksidia menettämättä kuitenkaan samanaikaisesti liikaa vettä.

Kasvihengitys

Kasvi tarvitsee omaan aineenvaihduntaansa, kuljetukseen ja kasvuun energiaa siinä missä eläimetkin. Tarvittavan energian se saa hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan sokereitaan. Samalla vapautuu vettä ja hiilidioksidia.

Sivut