Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO2). Sen pitoisuudet ovat kasvaneet fossiilisten polttoaineiden päästöjen myötä.
Kasvit vaikuttavat jatkuvasti ilmakehään sitoessaan ja vapauttaessaan kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia. Osa ihmisten ilmakehään päästämästä hiilidioksidista sitoutuukin kasviyhteiskuntiin kuten metsiin sekä meriin.
Puiden biomassa muodostuu vedestä, ravinteista ja hiilestä, joka on peräisin ilmakehän hiilidioksidista. Periaatteessa siis mitä enemmän puita on, sitä vähemmän on hiilidioksidia ilmakehässä. Maapallon metsän poistavat ilmakehästä vuosittain 8.8 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa suurin piirtein kolmasosaa vuosittaisesta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästömäärästä (Pan et al. 2011).
Hiilidioksidin nielut eli hiilidioksidia ilmakehästä poistavat prosessit ovat kasvaneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa (Ballantyne et al. 2012) eli meret ja metsät poistavat ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin ennen.
Kasvien esiintyminen vaikuttaa ilmastoon myös albedon eli heijastuskyvyn kautta: Mitä tummempi maan pinta on, sitä vähemmän auringon säteilyä heijastuu takaisin avaruuteen. Kasvien haihdutus myös vaikuttaa ilmastoon. Vaikka vesihöyry on kasvihuonekaasu, paikallisesti kasvien haihdutus on ilmastoa viilentävä.
Metsien käsittely vaikuttaa metsien kykyyn sitoa hiiltä, haihduttaa ja heijastaa auringonsäteilyä muuttuvan latvuskerroksen biomassan ja peittävyyden kautta.
Viitteet:
Pan Y., Birdsey R.A, Fang J. et al. (2011). A large and persistent carbon sink in the world’s forests, 1990-2007. Science. [DOI:10.1126/science.1201609]
Ballantyne A.P., Alden C.B., Miller J.B. et al. (2012). Increase in observed net carbon dioxide uptake by land and oceans during the past 50 years. Nature [DOI:10.1038/nature11299]
