Maahengityksen mittausperiaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Asetamme kammion pienen maa-alan päälle ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammiossa. Maan hiilidioksidipäästö on yleensä suurempi kuin sen päällä kasvavien matalien pintakasvillisuuden yhteytys, joten kammion hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Hiilidioksidipitoisuuden muutoksesta aikayksikköä kohden voidaan laskea hiilidioksidivuon suuruus.
Menetelmä on maahengitystutkimuksissa paljon käytetty. Käytämme automaattista ja mahdollisimman itsenäistä mittaussysteemiä. Mittauskammiot ovat läpinäkyviä sekä tuuletettuja ja niiden sisäiset ympäristöolosuhteet seuraavat ympäröivän luonnon päivittäistä ja vuodenaikaista vaihtelua niin valon, lämpötilan kuin ilmankosteudenkin osalta.
