mkulmala

Biologisten prosessien kuten yhteyttämisen ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi prosesseihin vaikuttavien ympäristötekijöiden tunteminen on välttämätöntä. Maapallon liike aurinkoon nähden aikaansaa voimakasta vaihtelua ympäristöolosuhteissa. Auringon säteilyn vaihtelu vuoden ja vuorokauden aikana ajaa ilman lämpötilan, maaperän lämpötilan sekä ilman kosteuden vaihtelua: lämpötila seuraa auringonvalon vaihtelua viiveellä, kun taas esimerkiksi vuorokauden minimilämpötila määrää… Lue lisää »Ympäristötekijät

Yhteyttämällä sokereita hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon säteilyenergian avulla kasvi saa tarvitsemansa energian kasvuun ja elintoimintojensa ylläpitoon. Yhteytyksen aikana vapautuu ilmaan happea. Kaasu liikkuu kasvin ja ilmakehän välillä ilmaraon kautta. Yhteyttämistä ajavat kasvin lehtien määrä, tai pikemminkin lehtien kokonaisala (LAI), auringonvalon voimakkuus sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus eli näiden… Lue lisää »Yhteytys

Yhteyttämistä mitataan monella tavalla. Käyttämämme metodi on seurata hiilidioksidin sidontaa: Suljemme pienen kasvinosan kammioon ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammion ilmatilassa. Jos kasvi sitoo hiilidioksidia, kammion hiilidioksidipitoisuus laskee, kun taas kasvin hengittäessä hiilidioksidia kammion pitoisuus nousee. Pitoisuuden muutoksista voimme laskea hiilidioksidinvaihtonopeuden kasvin ja sitä ympäröivän ilman… Lue lisää »Yhteyttämisen mittaaminen

Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö, jonka toimintatarkoitus on mahdollistaa metsäylioppilaiden kenttäkurssit sekä tieteellinen tutkimus kenttäoloissa. Tutustu mittauksiin alla olevasta SMEAR II alueen kartasta. Hiiliaineistomme on kerätty SMEAR II ainevirtaama-asemalta, joka perustettiin Hyytiälän metsäasemalle vuonna 1995 tarkoituksena tutkia pitkäaikaisten seurantojen avulla metsikön… Lue lisää »Mittausasema SMEAR II

Monipuolista ympäristökasvatusta kouluun! Hiilipuusta on rakennettu interaktiivinen salkkuversio, jolla mittaat itse lämpötilan, valon ja hiilidioksidipitoisuuden hiilipuulle. Interaktiivinen hiilipuusalkku on helposti kuljetettava ja tukee ympäristökasvatuksen kokeellista oppimista sekä omatoimista mittaustyöskentelyä. Opettaja voi tilata Hiilipuu-salkun käyttöönsä paikkakunnasta riippumatta opettaessaan kouluissa ilmaston ja metsien välistä vuorovaikutusta sekä ilmastonmuutosta. Interaktiivisen Hiilipuu-salkun… Lue lisää »Mittaa itse

Maahengityksen mittausperiaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Asetamme kammion pienen maa-alan päälle ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammiossa. Maan hiilidioksidipäästö on yleensä suurempi kuin sen päällä kasvavien matalien pintakasvillisuuden yhteytys, joten kammion hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Hiilidioksidipitoisuuden muutoksesta aikayksikköä kohden voidaan laskea hiilidioksidivuon suuruus. Menetelmä on maahengitystutkimuksissa paljon käytetty.… Lue lisää »Miten mitata maahengitystä?

Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon informaatiota metsän toiminnasta ja eri prosesseista kuten yhteyttämisestä, haihdunnasta ja hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten puu toimii eri vuodenaikoina vaihtuvissa valo-, maankosteus- ja lämpötilaoloissa. Tämä tieto voidaan ilmaista matemaattisilla malleilla, joilla voidaan myös ennustaa puun tulevaa käyttäytymistä. Matemaattinen mallintaminen on… Lue lisää »Miten mallittaa yhteyttämistä?

Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa maahengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten maahengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Kuten kasvien hengitys myös maahengitys seuraa eksponentiaalisesti lämpötilaa. Hengitys suurin piirtein kaksinkertaistuu kuin lämpötila lisääntyy 10 astetta. Lämpötilavastetta saattaa ajoittain kuitenkin laskea maaveden (REW) huono saatavuus. Maan mikrobit ja eläimet… Lue lisää »Miten mallittaa maahengitystä?

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO2). Sen pitoisuudet ovat kasvaneet fossiilisten polttoaineiden päästöjen myötä. Kasvit vaikuttavat jatkuvasti ilmakehään sitoessaan ja vapauttaessaan kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia. Osa ihmisten ilmakehään… Lue lisää »Metsien merkitys

Boreaalisen metsän vuosirytmi seuraa muutoksia alueensa subarktisessa ilmastossa, jossa tyypillisesti on vuosittain pitkän kylmä ja pimeä sekä suhteellisen lyhyt lämmin kausi. Boreaaliset metsät ovat kosteita ja harvoin kuivuudesta kärsiviä ekosysteemejä, mutta talvisin vesi on kasveille käyttökelvottomassa muodossa, jäänä ja lumena. Nämä boraalisen alueen erityisolosuhteet rajoittavat… Lue lisää »Metsän vuosi