Metsikön lajikoostumusta ajaa sateisuuden ja lämpötilat määräävä ilmasto sekä valon intensiteetin määräävä pituuspiiri. Luonnolliset kasviekosysteemit kuitenkin myös vaikuttavat omaan ympäristöönsä ja siten muokkaavat myös lajistoa. Sukkessio kuvaa näitä ekosysteemin luonnollisia muutoksia lajistossa ajan kuluessa. Isot kasvit kuten puut vaikuttavat metsikön ilmakosteuteen, maankosteuteen, maanpinnan valoilmastoon sekä… Lue lisää »Metsän elinkaari
Maan lämpötila muuttuu hitaasti. Lähellä maan pintaa lämpötilavaihtelut ovat voimakkaampia kuin syvemmällä, ja pintamaa onkin kesällä lämpimämpi ja talvella kylmempi kuin syvemmät maakerrokset. Maan lämpötila seuraa muutoksia ilman lämpötilassa viiveellä, joka kasvaa maan syvyyden mukana. Maan pinnalla lämpötilan vaihtelu on suurempaa kuin esim. puoli metriä syvällä.… Lue lisää »Maaperän lämpötila
Vedellä on suuri merkitys maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Seurantametsikkömme maaperä on moreenimaata, kuten suurin osa Suomen maaperästä. Tällaisen maaperän kyllästyneen maan kosteus on noin 50% tilavuudesta, jolloin kaikki huokoset maassa ovat täyttyneet vedellä. Näin korkea maan kosteusprosentti voi olla esimerkiksi kevätvalunnan aikaan. Kesällä… Lue lisää »Maankosteus
Yhteyttämisessä sidottu hiili päätyy lopulta maahan karikkeena, kuolleina juurina tai yksittäisinä kasveina. Lisäksi, puut allokoivat juuriin ja mykoritsasymbionteilleen sienijuuriin huomattavia määriä hiiltä. Hiiltä päätyy maahan myös latvuksesta huuhtoutuneena tai liuenneena. Maahan tavalla tai toisella päätynyt hiili vapautuu hitaasti hiilidioksidina ilmakehään. Eri lähteistä muodostuvaa maan kokonaishiilidioksidipäästöä… Lue lisää »Maahengitys
Kasvi tarvitsee omaan aineenvaihduntaansa, kuljetukseen ja kasvuun energiaa siinä missä eläimetkin. Tarvittavan energian se saa hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan sokereita ja muita orgaanisia molekyylejä. Samalla vapautuu vettä ja hiilidioksidia. Hengitystä tapahtuu kaikissa kasvin elävissä osissa eli niin lehdissä, rungossa kuin juurissakin.
Versojen hengitys voidaan määrittää samoista mittauksista kuin yhteyttäminen. Rungon hengitystä mitataan siihen erikseen suunnitellulla kammiolla. Juurten hengitystä ei voi mitata suoraan vaan se mitataan maakammioilla yhdessä pintakasvillisuuden yhteytyksen ja maan mikrobitoiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kanssa.
Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten hengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Hengitysnopeus määräytyy lähinnä lämpötilasta (T), jonka suhde hengitykseen on eksponentiaalinen. Hengitystasoa laskee kuitenkin alhainen maaveden määrä (REW). Hengityksen riippuvuudet ympäristötekijöistä voidaan ilmaista suoraviivaisilla ja yksinkertaisella matemaattisella mallilla käyttäen Hyytiälässä mitattua lämpötilaa ja… Lue lisää »Kasvihengityksen mallittaminen
Kaasut kuten hiilidioksidi ja vesihöyry liikkuvat kasvin ja ilmakehän välillä lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta. Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia kasvien kannattaa pitää ilmaraot mahdollisimman auki. Koska vesi haihtuu ilmarakojen kautta ja koska liiallinen haihdunta on kasville epäedullista, kasvi kuitenkin säätelee ja optimoi ilmarakojen aukioloa… Lue lisää »Ilmaraon toiminta
Ilman lämpötilan vaihtelu seuraa viiveellä muutoksia säteilyssä. Aurinko säteilee maapallolle mutta myös maapallo säteilee jatkuvasti lämpösäteilyä avaruuteen. Poistuva lämpösäteily on sitä voimakkaampaa, mitä vähemmän on sitä estäviä pilviä. Ilman lämpötilan vuosirytmi seuraa auringon vuosirytmiä noin kuukauden viiveellä. Voimakas vaihtelu säteilyssä aikaansaa vuodenaikaisrytmin myös ilman lämpötilaan.… Lue lisää »Ilmanlämpötila
Ilman kyky pidättää vettä riippuu ilman lämpötilasta: mitä lämpimämpää ilmaa sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Ilman suhteellinen kostus (RH) on ilman vesihöyrymäärän suhde siihen määrään, joka kulloisessakin lämpötilassa ilmaan mahtuisi. Kasvitieteissä hyvin yleisesti käytetty VPD (Vapour Pressure Deficit) sen sijaan tarkoittaa ilman kyllästyspaineen vajausta. Mitä suurempi vajaus,… Lue lisää »Ilmankosteus