Lue lisää

Lue lisää hiilen kierrosta, siihen vaikuttavista ympäristötekijöistä sekä metsien ja ilmakehän välisestä vuorovaikutuksesta.

• Auringon säteily
  Auringon säteily mahdollistaa yhteyttämisen. Vihreät kasvit pystyvät käyttämään parhaiten hyödykseen näkyvän valon aallonpituuksia (n. 400–700 nm). Tästä kasveille käyttökelpoisesta valosta käytetään nimitystä PAR (photosynthetically active radiation). Yleisesti PAR:n yksikkönä käytetään… Lue lisää »Auringon säteily
• Haihdunta
  Samaan aikaan kuin hiilidioksidi virtaa kasvin lehtien pinnalla sijaitsevien pienten huokosten, ilmarakojen kautta lehden sisään vesi virtaa ilmaraoista ulos. Tämän ilmiön ajavana voimana on ilmakehän ja kasvin sisäisen vesipitoisuuden ero.… Lue lisää »Haihdunta
• Hiilen kierto
  Hiilen sitominen ja vapautuminen on monen biologisen prosessin summa. Ensimmäinen ja tärkein hiilensidonnan vaihe on vihreiden kasvinosien yhteyttäminen, eli kasvien kyky muodostaa orgaanisia molekyylejä ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon energialla.… Lue lisää »Hiilen kierto
• Hiilidioksidipitoisuus
  Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 385 ppm ja se kasvaa noin 2 ppm vuodessa. Pohjoisella pallonpuoliskolla pitoisuus vaihtelee hiukan vuodenaikojen mukaan ollen alhaisimmillaan kesäisin hiilinielun ollessa voimakkaimmillaan ja korkeimmillaan… Lue lisää »Hiilidioksidipitoisuus
• Ilmankosteus
  Ilman kyky pidättää vettä riippuu ilman lämpötilasta: mitä lämpimämpää ilmaa sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Ilman suhteellinen kostus (RH) on ilman vesihöyrymäärän suhde siihen määrään, joka kulloisessakin lämpötilassa ilmaan mahtuisi.… Lue lisää »Ilmankosteus
• Ilmanlämpötila
  Ilman lämpötilan vaihtelu seuraa viiveellä muutoksia säteilyssä. Aurinko säteilee maapallolle mutta myös maapallo säteilee jatkuvasti lämpösäteilyä avaruuteen. Poistuva lämpösäteily on sitä voimakkaampaa, mitä vähemmän on sitä estäviä pilviä. Ilman lämpötilan… Lue lisää »Ilmanlämpötila
• Ilmaraon toiminta
  Kaasut kuten hiilidioksidi ja vesihöyry liikkuvat kasvin ja ilmakehän välillä lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta. Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia kasvien kannattaa pitää ilmaraot mahdollisimman auki. Koska vesi haihtuu ilmarakojen… Lue lisää »Ilmaraon toiminta
• Kasvihengityksen mallittaminen
  Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten hengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Hengitysnopeus määräytyy lähinnä lämpötilasta (T), jonka suhde hengitykseen on eksponentiaalinen. Hengitystasoa laskee kuitenkin alhainen maaveden määrä (REW).… Lue lisää »Kasvihengityksen mallittaminen
• Kasvihengityksen mittaaminen
  Versojen hengitys voidaan määrittää samoista mittauksista  kuin yhteyttäminen. Rungon hengitystä mitataan siihen erikseen suunnitellulla kammiolla. Juurten hengitystä ei voi mitata suoraan vaan se mitataan maakammioilla yhdessä pintakasvillisuuden yhteytyksen ja maan mikrobitoiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen… Lue lisää »Kasvihengityksen mittaaminen
• Kasvihengitys
  Kasvi tarvitsee omaan aineenvaihduntaansa, kuljetukseen ja kasvuun energiaa siinä missä eläimetkin. Tarvittavan energian se saa hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan sokereita ja muita orgaanisia molekyylejä. Samalla vapautuu vettä ja hiilidioksidia.… Lue lisää »Kasvihengitys
• Maahengitys
  Yhteyttämisessä sidottu hiili päätyy lopulta maahan karikkeena, kuolleina juurina tai yksittäisinä kasveina. Lisäksi, puut allokoivat juuriin ja mykoritsasymbionteilleen sienijuuriin huomattavia määriä hiiltä. Hiiltä päätyy maahan myös latvuksesta huuhtoutuneena tai liuenneena.… Lue lisää »Maahengitys
• Maankosteus
  Vedellä on suuri merkitys maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Seurantametsikkömme maaperä on moreenimaata, kuten suurin osa Suomen maaperästä. Tällaisen maaperän kyllästyneen maan kosteus on noin 50% tilavuudesta, jolloin kaikki huokoset… Lue lisää »Maankosteus
• Maaperän lämpötila
  Maan lämpötila muuttuu hitaasti. Lähellä maan pintaa lämpötilavaihtelut ovat voimakkaampia kuin syvemmällä, ja pintamaa onkin kesällä lämpimämpi ja talvella kylmempi kuin syvemmät maakerrokset. Maan lämpötila seuraa muutoksia ilman lämpötilassa viiveellä, joka… Lue lisää »Maaperän lämpötila
• Metsän elinkaari
  Metsikön lajikoostumusta ajaa sateisuuden ja lämpötilat määräävä ilmasto sekä valon intensiteetin määräävä pituuspiiri. Luonnolliset kasviekosysteemit kuitenkin myös vaikuttavat omaan ympäristöönsä ja siten muokkaavat myös lajistoa. Sukkessio kuvaa näitä ekosysteemin luonnollisia… Lue lisää »Metsän elinkaari
• Metsän vuosi
  Boreaalisen metsän vuosirytmi seuraa muutoksia alueensa subarktisessa ilmastossa, jossa tyypillisesti on vuosittain pitkän kylmä ja pimeä sekä suhteellisen lyhyt lämmin kausi. Boreaaliset metsät ovat kosteita ja harvoin kuivuudesta kärsiviä ekosysteemejä,… Lue lisää »Metsän vuosi
• Metsien merkitys
  Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO2). Sen pitoisuudet ovat kasvaneet fossiilisten polttoaineiden… Lue lisää »Metsien merkitys
• Miten mallittaa maahengitystä?
  Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa maahengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten maahengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Kuten kasvien hengitys myös maahengitys seuraa eksponentiaalisesti lämpötilaa. Hengitys suurin piirtein kaksinkertaistuu kuin lämpötila lisääntyy… Lue lisää »Miten mallittaa maahengitystä?
• Miten mallittaa yhteyttämistä?
  Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon informaatiota metsän toiminnasta ja eri prosesseista kuten yhteyttämisestä, haihdunnasta ja hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten puu toimii eri vuodenaikoina vaihtuvissa valo-, maankosteus- ja lämpötilaoloissa. Tämä… Lue lisää »Miten mallittaa yhteyttämistä?
• Miten mitata maahengitystä?
  Maahengityksen mittausperiaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Asetamme kammion pienen maa-alan päälle ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammiossa. Maan hiilidioksidipäästö on yleensä suurempi kuin sen päällä kasvavien matalien pintakasvillisuuden yhteytys, joten kammion… Lue lisää »Miten mitata maahengitystä?
• Mittaa itse
  Monipuolista ympäristökasvatusta kouluun! Hiilipuusta on rakennettu interaktiivinen salkkuversio, jolla mittaat itse lämpötilan, valon ja hiilidioksidipitoisuuden hiilipuulle. Interaktiivinen hiilipuusalkku on helposti kuljetettava ja tukee ympäristökasvatuksen kokeellista oppimista sekä omatoimista mittaustyöskentelyä. Opettaja… Lue lisää »Mittaa itse
• Mittausasema SMEAR II
  Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alainen yksikkö, jonka toimintatarkoitus on mahdollistaa metsäylioppilaiden kenttäkurssit sekä tieteellinen tutkimus kenttäoloissa. Tutustu mittauksiin alla olevasta SMEAR II alueen kartasta. Hiiliaineistomme on kerätty… Lue lisää »Mittausasema SMEAR II
• Yhteyttämisen mittaaminen
  Yhteyttämistä mitataan monella tavalla. Käyttämämme metodi on seurata hiilidioksidin sidontaa: Suljemme pienen kasvinosan kammioon ja seuraamme hiilidioksidipitoisuuden muutosta kammion ilmatilassa. Jos kasvi sitoo hiilidioksidia, kammion hiilidioksidipitoisuus laskee, kun taas kasvin… Lue lisää »Yhteyttämisen mittaaminen
• Yhteytys
  Yhteyttämällä sokereita hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon säteilyenergian avulla kasvi saa tarvitsemansa energian kasvuun ja elintoimintojensa ylläpitoon. Yhteytyksen aikana vapautuu ilmaan happea. Kaasu liikkuu kasvin ja ilmakehän välillä ilmaraon kautta. Yhteyttämistä… Lue lisää »Yhteytys
• Ympäristötekijät
  Biologisten prosessien kuten yhteyttämisen ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi prosesseihin vaikuttavien ympäristötekijöiden tunteminen on välttämätöntä. Maapallon liike aurinkoon nähden aikaansaa voimakasta vaihtelua ympäristöolosuhteissa. Auringon säteilyn vaihtelu vuoden ja vuorokauden aikana ajaa ilman lämpötilan,… Lue lisää »Ympäristötekijät