Author name: mkulmala

Kasvi tarvitsee omaan aineenvaihduntaansa, kuljetukseen ja kasvuun energiaa siinä missä eläimetkin. Tarvittavan energian se saa hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan […]

Versojen hengitys voidaan määrittää samoista mittauksista  kuin yhteyttäminen. Rungon hengitystä mitataan siihen erikseen suunnitellulla kammiolla. Juurten hengitystä ei voi mitata suoraan

Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten hengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Hengitysnopeus määräytyy lähinnä lämpötilasta (T), jonka suhde

Kaasut kuten hiilidioksidi ja vesihöyry liikkuvat kasvin ja ilmakehän välillä lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta. Saadakseen yhteytyksessä tarvittavaa ilmakehän hiilidioksidia

Ilman lämpötilan vaihtelu seuraa viiveellä muutoksia säteilyssä. Aurinko säteilee maapallolle mutta myös maapallo säteilee jatkuvasti lämpösäteilyä avaruuteen. Poistuva lämpösäteily on

Ilman kyky pidättää vettä riippuu ilman lämpötilasta: mitä lämpimämpää ilmaa sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Ilman suhteellinen kostus (RH) on

Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 385 ppm ja se kasvaa noin 2 ppm vuodessa. Pohjoisella pallonpuoliskolla pitoisuus vaihtelee hiukan

Hiilen sitominen ja vapautuminen on monen biologisen prosessin summa. Ensimmäinen ja tärkein hiilensidonnan vaihe on vihreiden kasvinosien yhteyttäminen, eli kasvien

Samaan aikaan kuin hiilidioksidi virtaa kasvin lehtien pinnalla sijaitsevien pienten huokosten, ilmarakojen kautta lehden sisään vesi virtaa ilmaraoista ulos. Tämän

Auringon säteily mahdollistaa yhteyttämisen. Vihreät kasvit pystyvät käyttämään parhaiten hyödykseen näkyvän valon aallonpituuksia (n. 400–700 nm). Tästä kasveille käyttökelpoisesta valosta