Author name: mkulmala

Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa maahengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten maahengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Kuten kasvien hengitys myös maahengitys […]

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Yksi merkittävimmistä

Boreaalisen metsän vuosirytmi seuraa muutoksia alueensa subarktisessa ilmastossa, jossa tyypillisesti on vuosittain pitkän kylmä ja pimeä sekä suhteellisen lyhyt lämmin

Metsikön lajikoostumusta ajaa sateisuuden ja lämpötilat määräävä ilmasto sekä valon intensiteetin määräävä pituuspiiri. Luonnolliset kasviekosysteemit kuitenkin myös vaikuttavat omaan ympäristöönsä

Maan lämpötila muuttuu hitaasti. Lähellä maan pintaa lämpötilavaihtelut ovat voimakkaampia kuin syvemmällä, ja pintamaa onkin kesällä lämpimämpi ja talvella kylmempi

Vedellä on suuri merkitys maan biologisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Seurantametsikkömme maaperä on moreenimaata, kuten suurin osa Suomen maaperästä. Tällaisen maaperän

Yhteyttämisessä sidottu hiili päätyy lopulta maahan karikkeena, kuolleina juurina tai yksittäisinä kasveina. Lisäksi, puut allokoivat juuriin ja mykoritsasymbionteilleen sienijuuriin huomattavia

Kasvi tarvitsee omaan aineenvaihduntaansa, kuljetukseen ja kasvuun energiaa siinä missä eläimetkin. Tarvittavan energian se saa hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan

Versojen hengitys voidaan määrittää samoista mittauksista  kuin yhteyttäminen. Rungon hengitystä mitataan siihen erikseen suunnitellulla kammiolla. Juurten hengitystä ei voi mitata suoraan

Vuosien mittaaminen on tuottanut paljon tietoa hengityksestä. Tiedämme suurin piirtein, miten hengitysnopeus määräytyy vaihtuvissa ympäristöolosuhteissa. Hengitysnopeus määräytyy lähinnä lämpötilasta (T), jonka suhde